Kuivajärvi ja Hietajärvi

Etusivu » Näe ja koe » Muut nähtävyydet » Kuivajärvi ja Hietajärvi

Kuivajärvi ja Hietajärvi

Suomen puolella on vienalaiseen kulttuuripiiriin kuuluvia kyliä on yhteensä kolme. Kaikki vienankarjalaiset kylät sijaitsevat aivan rajan pinnassa, Hietajärvi ja Kuivajärvi Suomussalmella ja Rimmin kylä Kuhmossa.

Nähtävyydet, palvelut ja käyntikohteet

Kuivajärvellä sijaitsevat Pyhän Nikolaoksen tsasouna ja Domnan pirtti, jotka edustavat vienanankarjalaista rakennusperinnettä.  Domnan pirtti tarjoaa majoitus- ja vuokratilaa, yöpymispaikkoja on 10 henkilölle. Keittiössä voit valmistaa ruoan tai tilata sen etukäteen pitopalvelusta. Saunoja on kaksi. Pirtiltä on vuokrattavissa vene, kalastusmahdollisuus on vieressä. Entisellä rajavartioasemalla toimii majoitusyritys Vienan lomat, jolla on majoitustilaa 30 henkilölle. Kylällä sijaitsee myös Huovisen suvun muistomerkki. Sen on suunnitellut arkkitehti Árpad Sailo ja pystyttänyt Huovisen sukuseura.

Kuivajärven hiljaisuudessa voi rauhoittua, nauttia kylän verkkaisesta elämänrytmistä ja aistia vienankarjalaista tunnelmaa. Läheisessä Murhisalon erämaassa voi nauttia kauniista luonnosta ja upeasta soidensuojelualueesta.

Hietajärvi, kolmen kilometrin päässä Kuivajärveltä, sijaitsee aivan Venäjän rajalla, Hietajärven rannalla. Hietajärvellä asui Jussi Huovinen, viimeinen, suoraan Vienan Karjalasta  polveutunut  runolaulaja. Voit tutustua hänen kunniakseen rakennettuun perinnetaloon varaamalla avaimen Juminkeosta (Kuhmo).

Kuivajärven ja Hietajärven historiaa

Kuivajärvi ja Hietajärvi syntyivät 1700-luvun loppupuolella. Tsaarin 25-vuotista sotapalvelusta karkuun lähtenyt Alipei oli Hietajärven kylän perustaja. Piiaksi taloon tullut Toarie Lesonen Latvajärveltä, Arhippan sisar, ja renki Tomenttei Sikov Suikuärveltä menivät naimisiin ja muuttivat Kuivajärvelle. Tomenteista tuli Lari Huovinen, suvun kantaisä.

Näillä vähäisillä suomalaisilla vienalaiskylillä on merkittävä kulttuurihistoriallinen rooli, sillä Daniel Europaeuksen Hietajärveltä tallentama runo sai Elias Lönnrotin muuttamaan Kalevalan rakennetta. Toarie lauloi D.Europaeukselle, että Lemminkäinen tappoi Pohjolan häissä Pohjolan isännän ja Joukahainen yritti surmata Väinämöisen. Lönnrot muutti uuteen Kalevalaan 1849 runojen järjestystä. Kylissä vierailivat myöhemmin useat kansatieteilijät ja taiteilijat.

Hietajärvellä asui 93-vuotiaaksi merkittävä perinteentaitaja Jussi Huovinen, joka oli Toarien jälkeläinen. Hän oli viimeinen vienalainen runolaulaja, sillä häneen katkesi suullisen perinteen ketju, joka ulottuu jopa tuhansien vuosien taakse. Jussi Huovisen muistoksi Juminkeko-säätiö rakensi Hietajärvelle perinnetalon.

Karjalan Sivistysseuran aloitteesta ja Väinölä-säätiön rahoittamana rakennettiin Domnan pirtti 1964 karjalaisen rakennuskulttuurin säilyttämiseksi ja kunniaksi. Sodan aikana kaikki alkuperäiset karjalaistalot tuhoutuivat ja uudisrakentaminen tapahtui rintamamiestalo mallilla. Karjalaismallisia taloja ei hyväksytty avustuksen piiriin. Käyttöön otettaessa pirtti nimettiin runonlaulajien muistopirtiksi. Nimensä se on saanut viimeisen itkuvirsien laulamisen taidon saaneen Domna Huovisen mukaan.

Vienalaiskylien elämää nykyisin

Kuivajärvi-Hietajärvestä muodostettiin Suomen ensimmäinen maisemasuojelualue. Kylät yhdessä Murhinsalon suojelualueen kanssa ovat ehdolla valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi.

Kylissä asuu nykyisin vajaa parisen kymmentä henkeä. Kylien kiinteistöjen tilanne on hyvä: talot, joissa ei ole jatkuvaa asutusta, ovat vapaa-ajan asuntoina, ja ovat käytössä lomasesonkeina. Kylillä toimii aktiivisia metsästysseuroja. Kuivajärvi ja Hietajärvi ovat ainoat, elävät vienalaiset kylät Suomessa.

Lisätietoja:

https://ort.fi/pyhakot/pyhan-nikolaoksen-tsasouna-kuivajarvi

http://www.vienanlomat.fi/majoitus.html

https://www.domna.fi/

http://juminkeko.fi/