Karelianismin tunnelmissa seminaarissa ja bussiretkellä Suomen vienalaiskylissä

Syyskuisena, sateisena lauantaina (16.9.) Kuhmossa pidettiin Vienan reitti ry:n ja Juminkeon yhdessä järjestämä Karelianismia Kainuussa ja Vienassa -seminaari. Juminkeon auditorioon oli kokoontunut 35 kiinnostunutta kuulijaa. Heidän lisäkseen seminaaria seurattiin myös striimin kautta. Tilaisuuden teemaa, karelianismia, käsiteltiin eri näkökulmista.
 
Kirjailija Markku Nieminen puhui aluksi karelianismin merkityksestä Kainuussa. Esityksensä yhteenvetona hän totesi, että Kainuun anti karelianismille oli yhtä suuri kuin Vienan merkitys Kalevalalle.
 
Runoilija Maija Myllykangas ja Markku Nieminen puhuivat I. K. Inhan matkatoverista, kielitieteilijä K. F. Karjalaisesta. Maija Myllykangas luki esityksen lomassa otteita Karjalaisen kirjoittamasta matkakertomuksesta, joka todisti tämän olleen oivaltava, taitava ja myös hauska kynäniekka. Seminaarissa esitettiin toivomus, että kielitieteilijä K. F. Karjalainen pitäisi nostaa unholasta ja hänestä pitäisi kirjoittaa elämäkerta.
 
Vienan Portin yrittäjä Keijo Ahtonen kertoi Rimmin kylästä ja esi-isästään Elias Ahtosesta eli Rimmin Uljaskasta. Uljaska oli ollut Akseli Gallen-Kallelan mallina kuuluisassa Aino-triptyykissä, jossa Väinämöinen kosii nuorta Aino-neitoa.
 
Gallen-Kallelan museon johtaja Tuija Wahlroosin puheenvuoro perustui hänen viimeaikaisiin tutkimuksiinsa taiteilija Akseli Gallen-Kallelan ja tämän vastavihityn vaimon Maryn häämatkasta Kuhmoon vuonna 1890. Tuija Wahlroos totesi, että syvempi perehtyminen nuorenparin Kuhmon-kesän tapahtumiin on tuonut aiemmin vähälle huomiolle jäänyttä vienankarjalaista kontekstia Gallen-Kallelan – tutkimukseen.
 
Museologian yliopistonlehtori, dosentti Helena Lonkilan esityksen aihe oli Yrjö Blomstedtin ja Victor Sucksdorffin Kainuu. Näiden arkkitehtien, Gallen-Kallelan aikalaisten, Kainuun-matkan (heinäkuu 1894) kantavana ideana oli kiinnostava ajatus hyödyllisyyden ja kauneuden liitosta, rakennuksen ja maiseman suhteesta.
 
Seminaarin viimeisessä puheenvuorossa Maija Myllykangas loi seikkaperäisen kuvan I. K. Inhan henkilöstä, elämästä ja matkasta Vienan Karjalaan. Esityksensä päätteeksi Maija Myllykangas yllätti hauskasti kuulijat: hän oli saanut haltuunsa Inhalle kuuluneen pyyheliinan, ja nyt hän lahjoitti sen Juminkeolle. Seminaariväki päätti yhdessä, että tuo pyyheliina on ollut Inhan mukana Vienan-matkalla.
 
Illalla oli vielä Juminkeossa seminaarin osallistujien yhteinen illanvietto, jossa seurustelun lomassa saatiin nauttia Maija Myllykankaan runoesityksistä ja Kuhmon kaupungin tarjoamista antimista.
 
Varhain sunnuntaiaamuna (17.9) lähdettiin bussiretkelle Suomen vienalaiskyliin, Hietajärvelle, Kuivajärvelle ja Rimmin kylään. Retkellä oli kaikkiaan 45 osallistujaa. Matkalla kuultiin Markku Niemisen kertomana paitsi tuhti tietopaketti Elias Lönnrotista, karelianisteista ja vienalaiskylien historiasta myös hauskoja vienalaisia satuja ja anekdootteja.
 
Hietajärven perinnetalossa nautittiin Lentiiran kylätalon väen leipomia rönttösiä ja voisilmävehnäsiä kahvin ja teen kanssa. Markku Nieminen esitteli talon historiaa, ja Maija Myllykangas lausui kirjoittamansa runon Jussi Huovisesta. Hietajärveltä siirryimme tutustumaan Kuivajärven tsasounaan Marja Rantalan opastamana.
 
Rimmin kylän Uljaskan pirtillä ensimmäisenä ohjelmassa oli pirtin emännän Pirjo Kyllösen tarinointia kylästä, Ahtosen suvusta ja Uljaskasta. Lounaan jälkeen päästiin tutustumaan Markku Niemisen opastuksella Uljaskan pirtin pihamaalle rakennettuun komeaan karelianismin muistomerkkiin, karelianismipolkuun. Kuulijat saivat nauttia myös taiteilijatohtori Ilona Korhosen eläväisestä runolaulukonsertista. Osa retkeläisistä kävi vielä rajavyöhykkeellä olevalla kulttuurihistoriallisesti merkittävällä Kultalähteellä, josta kansan keskuudessa liikkuu monenlaisia, erityisesti lähteessä asuvaan sammakkoon liittyviä tarinoita. 
Ennen kotimatkaa juotiin vielä pirtin lämmössä tsajut emännän paistamien sultsinoiden kera.
Molempien päivien tapahtumien palaute oli erittäin myönteistä. Vienan reitti ry kiittää Suomen Kulttuurirahastoa ja Kalevalaseuraa seminaarin ja bussiretken järjestämiseen myönnetyistä apurahoista. Kiitämme myös Juminkekoa, Vienan Porttia, Lentiiran kylätaloa ja Kuhmon kaupunkia hyvästä yhteistyöstä. Lämmin kiitos kaikille seminaariin ja bussiretkelle osallistujille.