Vienan reitti ry on järjestänyt Kulttuuripatikoinnin jo kuutena peräkkäisenä kesänä. Tämän kesän retki suuntautui Murhisalon suojelualueelle pohjoisen reittiä pitkin. Holstinjärven metsäautotie työntyy syvälle Murhisalon salomaille. Tien varrelta avautuvat eri-ikäiset talousmetsät, mutta mitkä ainutlaatuiset maisemat perillä odottavatkaan!
Helteisenä lauantaiaamuna kolmekymmentä patikoijaa kokoontui Murhisalon pohjoisosassa valmiina vaeltamaan Murhijärven rantaan. Alkuun siemaisimme kahvit ja saimme opastuksen. Maari Kallberg lauloi lähtölaulun ja viritti runolaulun tunnelman.
Lähdimme itärajan vanhaa retkeilyreittiä pitkin kohti Kivijärvenkoskia. Vanhaa reittiä ei paljoa enää kuljeta, vaikka sen varrella on Alanteenjärven upeat kangasmaisemat. Varvikko on pitkää ja polku hädin tuskin näkyvissä. Onneksi reittimerkinnät vielä näkyivät.
Kivijärvenkoskella retkeilijää odottavat viehättävät näkymät. Koski on perhokalastajien salattu paratiisi. Silta on vasta uusittu, ja järven vastarannalta pilkottavat rajavyöhykemerkinnät. Maarin joikulaulu kantoi voimakkaana pitkälle järven selälle. Vienalainen joiku on ollut aikoinaan harvojen vienalaiskylien ominaispiirre. Anja Lahma-Mulari lausui oman runonsa, joka siivitti tunnelmaa kalevalaisuuteen.
Valtakunnan rajan sulkeuduttua 1920 Hietajärven kyläläiset lauloivat kuulumiset Venäjän puolelle jääneille sukulaisilleen. Yhteydenpito kun muulla tavoin oli tuohon aikaan lähes mahdotonta. Rajavartijatkaan eivät hoksanneet, että kuulumisia näin vaihdettiin sukulaisten kesken. Niin lauloi myös Domna Huovinen lasten syntymistä, häistä ja hautajaisista rajantakaisille sukulaisilleen.
Murhisalon retkireitti on linjattu muutamia vuosia sitten uudelle polulle kulkemaan Murronmaan itäpuolta. Metsähallitus ylläpitää alueen reittejä, pitkospuita ja taukopaikkoja. Murhisalossa on nähtävissä alueen soiden ja luonnontilaisten metsien mosaiikkia, ja siksi se on luontoarvoiltaan erittäin merkittävää aluetta. Murhisalo on ollut kahden Suomen puolen vienankarjalaisen kylän, Kuivajärven ja Hietajärven, ja ympäröivän kainuulaisen asutuksen nautinta-aluetta. Metsissä on käyty erällä, vesissä on kalastettu ja jokivarsilla ovat olleet talojen heinäniityt.
Alue koostuu Saarijärven-Losonsuon soidensuojelualueesta. Päivi Tiiva kertoi mm. soiden merkityksestä eri aikakausina. Aiemmin soita väheksyttiin ja pidettiin vähempiarvoisina elinympäristöinä ja viljelyn kannalta ”hallapesäkkeinä”. Nykyisin soiden merkitys ymmärretään erityisesti suurina hiilivarastoina, ja ojittamattomat suot ovatkin tärkeässä tehtävässä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Virpi Juvonen tuntee Murhisalon läpikotaisin. Hänen omat kokemuksensa Murhisalon retkeilijänä ja suojeluhankkeessa mukana olleena valaisivat hyvin alueen luonnon erityispiirteitä ja niiden merkitystä vanhojen metsien suojelussa.
Murhisalon laavulla istuimme tovin aikaa ukkosenjylinässä, eväitä syöden. Pekka Huttu-Hiltunen puhui Domna Huovisesta, tunnetusta kuivajärveläisestä itkuvirsien taitajasta ja äänellä itkijästä, jota hän on tutkinut väitöskirjassaan Länsivienalainen runolaulu 1900-luvulla. Domnalle Murhisalo ja sen saaressa sijaitsevat kalamajat olivat erityisen merkittäviä paikkoja.
Luontojooga reippaan patikoinnin lomassa oli monelle meistä uusi, piristävä kokemus. Päivi Tiiva sen meille ohjasi, ja kuinka virkistävää se olikaan! Mieli ja keho rauhoittuivat ja voimat palautuivat, kun energia virtasi jalkoihin. Suosittelemme kokeilemaan luontojoogaa ja näin yhdistämään luonnon rauhoittava vaikutus ja kehonhuolto.
Tarina Miinan kivestä ja kuuluisasta hietajärveläisestä tietäjästä, Miina Huovisesta, herättää kuulijoissa aina hilpeät hymynkareet. Tarinat ovat myös tärkeitä, kun puhutaan Murhisalon kulttuurihistoriallisesta arvosta. Arvokkaita ovat myös vanhat kulkureitit, joista kertovat mm. vanhat pitkospuut. Raja on tuolla kohdalla ollut muuttumatta aina Täyssinän rauhasta, vuodesta 1595 saakka.
Retkeilijät olivat tyytyväisiä monipuoliseen ja korkeatasoiseen tapahtumaan. ”Ohjelma bussimatkasta laavulle saakka oli runsas ja mielenkiintoinen, runolaulua kuulin livenä ensimmäistä kertaa.” ”Sain liikuntaa, kivaa seuraa, runsaasti tietoa ja hienoja musiikkielämyksiä.”
