Vienan reitti -yhdistyksen syysretki suuntautui tänä vuonna Suomen puoleisiin vienalaiskyliin: Kuivajärvelle, Hietajärvelle ja Rimmin kylään.
Matka alkoi Esko Pesosen johdolla, joka kertoi vaikuttavia tarinoita Suomussalmen sotahistoriasta. Kuhmontien varrella esiteltiin ukrainalaisten muistomerkki ja Raatteen Portin talvisotamuseo, jotka muistuttavat talvisodan taisteluista. Ala-Vuokissa pysähdyttiin Mäkeläisen kaupalla. Vuodesta 1931 palvellut kyläkauppa on yhä alueen tärkeä kohtaamispaikka. Paavo Keränen avasi samalla Vuokin pitkää asutushistoriaa, joka alkaa vuodesta 1605, jolloin ensimmäiset verotalot perustettiin Vuokkijärven rannalle.
Saarivaarasta oppaaksi liittyi Markku Nieminen, pitkän linjan Juminkeko-säätiön toimija, kirjailija ja kulttuurintutkija. Hän kertoi Kuivajärven ja Hietajärven kylien syntytarinan: ensimmäiset asukkaat olivat Toarie ja Lari Huovinen, joiden jälkeläisiä ovat kaikki kylien Huoviset.
Ensimmäinen pysähdys tehtiin Hietajärven perinnetalolla, runolaulaja Jussi Huovisen syntymäkodin mallin mukaan rakennetussa talossa. Talo toimii kunnianosoituksena Huovisen elämäntyölle ja vienalaisten merkitykselle suomalaisen identiteetin synnyssä. Paikalla oli myös Jussin tytär Hilkka.
Kuivajärvellä tutustuttiin Pyhän Nikolauksen tsasounaan. Jussi Huovisen kädenjälki näkyy kylällä yhä monien rakennusten koristeellisissa yksityiskohdissa, kuten taitavasti veistetyissä tuulilaudoissa.
Matka jatkui Veihtivaaran kautta Rimmin kylään. Veihtivaaran tie valmistui vuonna 1972 pitkälti Martta Pölläsen periksiantamattoman työn ansiosta. Rimmissä tutustuttiin kylän historiaan ja kuuluisimpaan asukkaaseen, Eljas “Uljaska” Ahtoseen, joka toimi Akseli Gallen-Kallelan Väinämöisen mallina Aino-triptyykiin. Rimmille on myös pystytetty ympäristötaideteos Karelianismi-polku. Teos kunnioittaa vuosisadan alun taiteilijoita eli “kareliaaneja”, joilla oli merkittävä rooli suomalaisessa kulttuurissa ja kansallisromanttisen liikkeen synnyssä.
Rimmin matkailupalveluja ylläpitää Uljaskan Pirtti, jossa on kahvila ja pienimuotoista majoitusta. Pirjo Kyllönen ja Kaius Ahtonen ovat tehneet merkittävää työtä pirtin kunnostamiseksi; tänä kesänä rakennukseen saatiin uusi leivinuuni. Pitkän päivän päätteeksi nautittiin pirtin maukasta lohikeittoa.
Kaikki kolme kylää – Kuivajärvi, Hietajärvi ja Rimmi – ovat Suomessa ainutlaatuisia vienalaisen kulttuuriperinnön säilyttäjiä. Retkellä järjestettiin myös elävä runo -työpaja, jossa osallistujat loivat yhteisrunon teemalla Kylästä kylään. Se esitettiin Rimmin pihalla kauniissa syyssäässä. ”-Kuivajärvi, Hietajärvi Suomussalmella, Rimminkylä Kuhmossa. Sinne mieleni tekee näkemään ja kuulemaan.” ”-Tuulilaudat kuiskivat menneistä runoista ja lauluista.”
Monelle tämä oli ensimmäinen kerta näissä kylissä, ja tuleville retkille esitettiinkin runsaasti toiveita uusista lähiseutujen kohteista. Näkemisestä ja kuulemisesta jäi paljon ajateltavaa.
Kotimatkalla kuultiin Saara Österbergin esittely Oulujoen vesistövisio -hankkeesta, jonka tavoitteena on kehittää alueen elinvoimaa, vesien hoitoa ja kulttuuriarvojen hyödyntämistä. Vienan vesireitti on Oulujoen vesistön latvavesiä. Suomussalmen kulttuurituottaja Veera Tavila kertoi puolestaan kunnan tulevista kulttuuritapahtumista sekä Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeesta. Keskustelussa syntyi ajatus Suomussalmen ja Kuhmon yhteistyöstä vienalaiskylien kulttuuritoiminnan kehittämiseksi. Olga Gokkoeva ja Sirpa Mänty puhuivat karjalan kielen opiskelusta.
Kiitokset retken tukijoille: Suomussalmen kunnan kulttuuripalveluille ja Karjalan Sivistysseuralle.





Kuvat: Anne Juntunen

