Avaa kartta
Vienan reitti, joka tunnetaan myös nimellä Vuokin reitti Vienaan, on 27 km pitkä, kunnostettu ja opastettu retkeilyreitti Suomussalmella. Vienan reitin varrelta löytyvät huolletut tauko- ja tulipaikat sekä käyntikohteet, kuten Rautiaisen mylly, Vienan reitin merkkipuu, Jumalanhyväahon laavu, Satalatva-merkkipuu sekä Särkänpolvessa Matkamiehen risti ja jokiladot. Alueen kalastusmahdollisuudet erämaisen virkistysmetsän keskellä ovat runsaat. Mahdollisuudet retkeilijöille, melojille, harrastuskalastajille ja eränkävijoille ovatkin monipuoliset ja käytössä ympäri vuoden. Lähikylissä voi tutustua partisaani-iskujen muistomerkkeihin, kainuulaisiin vaaramaisemiin sekä Suomussalmen vienankarjalaisiin kyliin.
Vienan reitin kiehtova historia ulottuu kauas menneisyyteen Vienan Karjalan ja Suomen väliseen kauppakulkuun, sodankäyntiin, runonkeruuseen ja kulttuurintutkijoiden matkoihin. Vienan reitti on ollut tuhansien vuosien ajan metsästäjien, sotilaiden, runonkerääjien ja laukkukauppiaiden käyttämä tie Suomen ja Vienan Karjalan välillä. Se on osa muinaista kauppatietä Perämereltä Vienanmerelle. Vuokin reittiä pitkin myös Elias Lönnrot kulki runonkeruumatkoillaan Vienan Karjalaan. Vienan reitti on muinaismuistolailla suojeltu kulttuurihistoriallinen polku ja valtakunnallisesti merkittävä arkeologinen kohde.
Vienan reitin opastus
Vienan reitin opaste ja lähtöpiste sijaitsevat Kuhmontien ja Hepola-Pehkolantien risteyksessä. os Hepola-Pehkolantie 1, Suomussalmi. Koordinaatit: 64° 43.9154′, 29° 38.1787′
Vienan reitin etapit:
- Vängänvaara-Rautiaisen mylly, 4 km
- Rautiaisen mylly-Jumalanhyväahon laavu, 9 km
- Jumalanhyväahon laavu-Malahviantie-Tornionsärkän alku (kutsutaan myös Hyryn särkäksi) n. 3 km
- Tornionsärkkä-Särkänpolvi, 5 km
- Särkänpolvi-Malahviantie n. 0,5 km
- Malahviantie-Viiankijärven ranta n. 2,5 km. (etappi kuljetaan edestakaisin)
- Reitin päätepiste, Viiangin kylä, automatka n. 5 km
Vienan reitti opaskartta, tulostettava versio (pdf)
Tulostettava esite Vienan reitti (pdf)
Vienan reitin historiaa
Vienan reitti on ollut tuhansien vuosien ajan metsästäjien, sotilaiden, runonkerääjien ja laukkukauppiaiden käyttämä tie Suomen ja Vienan Karjalan välillä. Se on osa muinaista kauppatietä Perämereltä Vienanmerelle. Vuokin reittiä pitkin myös Elias Lönnrot kulki runonkeruumatkoillaan Vienan Karjalaan. Lönnrot lähti runonkeruuseen Vängän kylästä, joka määritelläänkin Vuokin Vienan reitin viralliseksi alkukohdaksi. Kirjailija Ilmari Kianto kirjoittaa Vuokin reitistä matkakertomuksessaan vuodelta 1909: ”Näillä Vienan rajaisilla erämaisemilla on vuosisatoja pitkään ollut oma historiansa, ei kukaan oppinut ole entisten piilo- ja pakopirttien salaisuuksia kirjoihin merkinnyt. Vuokin lävitse on jo muinaisina aikoina vaeltanut kaukaisia muukalaisia, sehän on yksi Arkangelin sivuporteista, vesireitti Vienan puoleisiin sydänmaihin.”
Vienan reitti on muinaismuistolailla suojeltu kulttuurihistoriallinen polku ja valtakunnallisesti merkittävä arkeologinen kohde. Alueelta löytyy myös itsenäistymisen ajan, talvisodan ja jatkosodan merkkejä ja tapahtumapakkoja.
Vienankarjalaiset kylät Kuivajärvi ja Hietajärvi
Reitin läheisyydessä sijaitsevat myös 1700-luvulla syntyneet, ainutlaatuiset Suomussalmen vienankarjalaiset kylät, Hietajärvi ja Kuivajärvi, sekä Murhisalon- ja Malahvian Natura-alueet.
Yli-Vuokin virkistyskalastus
Yli-Vuokin erämaisessa virkistysmetsässä sijaitsevat alueen kalaisat ja puhtaat virkistys- ja koskikalastuskohteet. Alue muodostaa ainutlaatuisen maisemakokonaisuuden, joka kuuluu vuonna 2014 perustettuun Kalevalapuistoon.
