Vienan reitti ry järjesti viime viikonloppuna 6.11.2021 Domnan pirtillä, Suomussalmella, Kuivajärven vienalaiskylässä Siitäpä nyt tie menevi -tapahtuman. Tapahtumassa kuultiin kulttuuriin ja historiaan liittyviä puheenvuoroja sekä Suomen ja Vienan Karjalan puolen yhteistyökumppanien esityksiä niiden nykyisestä ja tulevasta toiminnasta.
FT Marja Kynkäänniemi puhui matkamiehen rististä vienalaisessa kulttuurissa sekä ristin ja karsikon historiallisesta yhteydestä. Runolaulu-Akatemian johtaja, MuT Pekka Huttu-Hiltunen tarkasteli esityksessään sitä, miksi runolaulu on säilynyt elävänä Vienan Karjalassa paremmin kuin muualla. Aivan uuden aihepiirin Vienan reitti ry:n tilaisuuksiin toi Lapin yliopiston filosofian lehtori Toivo Salonen, kun hän käsitteli puheenvuorossaan jatulintarhoja. Esitykset herättivät vilkasta keskustelua, jossa mm. pohdittiin, kenen eepos Kalevala on tai onko jatulintarhoilla jotain yhteyttä karsikkoon ja matkamiehen ristiin.
Tärkeän ja kiehtovan kulttuurisen näkökulman tapahtumaan toi Kerttu Lammassaaren vienalaisten kansanpukujen esittely, joka toteutettiin nukkenäyttelyn avulla. Kerttu Lammassaari opetti jo 1990-luvulla Domnan pirtillä vienalaisten pukujen ja kansanpukuasuisten nukkein kursseilla, joissa oppia asujen ompelemiseen ja nukkein tekemiseen saivat niin suomalaiset kuin rajan takaa Vienastakin tulleet innokkaat harrastajat. Kurssit järjestettiin Pohjois-Viena -seuran ja Opintotoiminnan keskusliiton tuella.
Pukujen malleihin Kerttu Lammassaari perehtyi tutustumalla niihin museoissa, pääasiassa Kansallismuseossa ja Kainuun museossa, haastattelemalla vienankarjalaisia ikäihmisiä ja lainaamalla pukuja yksityisiltä ihmisiltä. Hän teki puvuista kaavat, ja kaavojen mukaan kursseilla ommeltiin asut. Merkittävää on, että Kerttu Lammassaaren opit jatkavat edelleen elämistään Vienan Karjalassa. Tästä hyvänä esimerkkinä oli tapahtumassa etäyhteydellä esitetty Ljudmila Tihonovan kansanpukujen näyttely, johon pääsee tutustumaan oheisen linkin kautta (https://cloud.mail.ru/stock/f1RJd7jkAtcnSJgq9mm6Ft3L). Myös Ljudmila oli aikoinaan mukana Kertun kursseilla Domnan pirtillä Kuivajärvellä.
Vienan Karjalan yhteistyökumppanin, Viena-šeuran, toimintaan päästiin tutustumaan videoiden avulla, jotka Vuokkiniemen kylätalon toiminnanjohtaja Julia Filippova lähetti tapahtumaan. Viena-šeuralla on koronaepidemiatilanteesta huolimatta ollut viime aikoina hyvin vilkasta toimintaa. Esimerkkinä voi mainita, että seuran aktiivit ovat elvyttäneet tähän vuodenaikaan ajankohtaisen kekriperinteen. Kekrin päivää vietettiin 1.-2.11. vanhan ja uuden työvuoden vaihtumisen kunniaksi, ja kekri oli näin ollen sadonkorjuun ja laidunkauden päättymisen juhla. Joillakin alueilla tätä ajanjaksoa nimitettiin ”jakoajaksi”. Juhlan keskushahmona on eräänlainen jumalolento tai mytologinen hahmo, kekri. Kekriin liittyy erilaisia sanontoja, kuten ”kekrinä akat uunille” ja ”kekri keräsen pyytää” (kekrilauantaina ikkunalle laitetaan sykerölle kietaistu kourallinen pellavaa tai hamppukerä). Naisten pitää ehtiä kehrätä kesäpellava langaksi kekriksi. Oheisesta linkistä pääsee seuraamaan Viena-šeuran järjestämää kekrin viettoa https://cloud.mail.ru/stock/cC6jVRyfaiKXFHGwE2iEWDk5. Ohessa myös kuvakooste Viena-šeuran viimeaikaisesta toiminnasta: https://cloud.mail.ru/stock/isS88R7ofecoA17bNHs2AJmz.
Suomen puolen yhteistyökumppanin Vienan Portin toimintaa esitteli Pirjo Kyllönen. Hän kertoi tietäjästä ja parantajasta Rimmin Uljaskasta ja Uljaskan suvusta, Uljaskan pirtistä ja sen historiasta ja tulevista remonttisuunnitelmista. Myös Vienan Portin järjestämistä tapahtumista ja toiminnasta Uljaskan pirtillä saatiin ajankohtaista tietoa.
Vienan reitti ry on saanut tapahtuman järjestämiseen tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä M. A. Castrenin seuran kautta.
