Tornionsärkkä
Tornionsärkkä on osa Hyryn särkkien jonoa, joka sijoittuu Vienan reitille, Malahviantien molemmille puolille. Alue koostuu pitkistä ja kapeista harjumuodostelmista eli särkkäketjuista, jotka kulkevat maisemassa peräkkäin muodostaen näyttävän kokonaisuuden. Malahviantiellä sijaitsee Hyrynsärkkien opastaulu ja historiaopaste.
Särkkien päällä kulkeva reitti tarjoaa poikkeuksellisen vaihtelevia maisemia. Paikoin harjut ovat hyvin kapeita, ja niiden molemmin puolin avautuvat suot, järvet ja metsät. Tämä tekee kulkemisesta maisemallisesti vaikuttavaa ja antaa hyvän kuvan jääkauden muovaamasta maastosta. Särkkä soveltuu hyvin myös maastopyöräilyyn.
Alue on tunnettu yhtenä Vienan reitin hienoimmista osuuksista. Se houkuttelee retkeilijöitä erityisesti maisemien ja harvinaisen harjujakson vuoksi. Polun läheisyydessä sijaitsee Suomen vanhin merkkipuu vuodelta 1682.
Maisemalle on tyypillistä:
- Kapeat hiekkasärkät, jotka kulkevat järvien ja lampien välissä
- Vaihtelevat näkymät: joet molemmin puolin kulkijaa
- Laajat suo- ja niittyalueet, erityisesti Särkänpolven luonnon niitty, joka on Kainuun laajimpia luonnonniittyjä
- Mäntykankaat ja harjuluonto
Historia
Tornionsärkkä ei ole pelkästään kaunis maisemareitti, vaan myös osa ikivanhaa kulkuyhteyttä Suomen ja Vienan Karjalan välillä. Reittiä on käytetty jo vuosisatojen ajan, ja sen juuret ulottuvat kauas esihistorialliseen aikaan.
Torniojärven rannalla sijaitsi 1700-luvun kuuluisa markkinapaikka, jonka vuoksi kaivettiin veneen vetopaikka särkän poikki. Hyryn ja Malahvian talojen pihapiiriin on pystytetty partisaani-iskujen muistomerkit, joihin johtaa kävelypolku.
Polun molemmin puolin näkyy monia tuhansia vuosia vanhoja pyyntikuoppia. Särkän päässä sijaitsee paljon kaivantoja. Perimätiedon mukaan näitä kaivantoja on käytetty Jäämeren suunnalta tulleen suolan varastoina, mutta myös laukkukauppiaiden yöpymispaikkana.
Reitti palveli myös metsästäjiä, sotilaita ja runonkerääjiä, ja se muodosti tärkeän yhteyden idän ja lännen välille. Nykyään kulkija voi seurata samoja polkuja ja kokea historian kerrokset keskellä hiljaista erämaaluontoa.
Torniojärven markkinapaikka
Vienan reitti oli satoja vuosia vienalaisten laukkukauppiaiden tärkein kulkureitti syksyisin Suomeen ja keväisin takaisin Vienaan. Laukkukauppa ulottui aina 1920-luvulle saakka.
Kekrinä Torniojärven rannalla järjestettiin suuret markkinat, missä vuokkilaiset myivät laukkukauppiaille tervaveneitä. Näillä veneillä vienalaiset matkasivat Kajaaniin ja Ouluun 43 suurta koskea laskien.
Markkinoille kokoontui tuhatpäinen ihmisjoukko. Silloin karkeloitiin, tanssittiin ja kisailtiin. Markkinapaikkaa kutsuttiinkin Tornion kaupungiksi, kuten kansantutkija A. A. Borenius kirjoitti vuonna 1872.
Vuokkilaiset olivat tunnettuja veneentekijöitä, ja myydyksi saatiin jopa 40 venettä kerrallaan.
Aittojärvi
Aittojärvi sijaitsee Tornion- ja Hyryn särkkien pohjoispuolella. Se on rauhallinen ja erämainen järvi, jonka rannat ovat suurelta osin luonnontilaisia. Järvi on osa jääkauden muovaamaa maisemaa, jossa kahden kaksoisjärven välissä kulkee harjumainen kannas. Kannas on arkeologinen kohde, sillä siellä sijaitsee yli kaksikymmentä pyyntikuoppaa. Nykyisin järvi on ennen kaikkea retkikohde. Kannaksen puolivälissä on laavu, tulipaikka ja ulkohuussi. Aittojärvelle menevä polku on osa Itärajan retkeilyreittiä.
